Tällä sivulla on hieman perustietoa yleisömäärien kehityksestä liigassa ja ykkösessä. Lisäksi analysoin lyhyesti ykkösen viime vuosia (katso täältä). Sivusto täydentyy jatkossa sen mukaan, miten aikaa ja innostusta löytyy ;)

Ykkösen, Suomen toiseksi korkeimman sarjatason, yleisömääriä ei ole kovin laajalti analysoitu. Ykkösessä pelaavat seurat ovat asemaltaan ja taustoiltaan epäyhtenäinen ryhmä, mikä näkyy myös yleisömäärien suurena vaihteluna eri joukkueiden välillä. Osa seuroista edustaa alueensa jalkapallohuippua, kun taas toiset ovat pikkuseuroja maakunnista tai suurista kaupungeista. Oman ryhmänsä muodostavat liigassa pelaavien seurojen farmijoukkueet. Katsojamäärien vaihtelu on huomattavaa, muutamasta kymmenestä aina useisiin tuhansiin ottelua kohti.

Sarjataso vaikuttaa aina yleisömääriin (ks. tarkemmin MP:nosalta). Ykkösen katsojakeskiarvot ovat 1970-luvulta lähtien olleet n. 20-30 % pääsarjan vastaavista. Yksittäisten seurojen kohdalla nähdään, miten lehterit täyttyvät joukkueen noustessa ykkösestä liigaan: Honka lähes seitsenkertaisti katsojakeskiarvonsa ensimmäisen liigakautensa aikana verrattuna edelliseen vuoteen ykkösessä. Ja jos verrataan vuoteen 2004, oli kasvu noin 15,5 –kertainen! Honka onkin hyvä esimerkki siitä, mitä yksi seura voi menestyksen, riittävien resurssien ja laadukkaan työn avulla saavuttaa hyvin lyhyessä ajassa.

Vaasan palloseura, toinen kauden 2005 nousijoista, pystyi keskiarvonsa tuplaamiseen. Vastaavasti kaudella 2005 Maarianhaminan IFK:n yleisökeskiarvo oli noin kaksi ja puolikertainen kauteen 2004 verrattuna ja toisen 2004-kauden nousijan Kuopion Palloseuran katsojakeskiarvo oli sekin 1,7-kertainen.

Pääsarjan ja ykkösen yleisökeskiarvot 1966 - 2007

Kuva 1

Liigan yleisömäärät ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana, mutta ykkösessä on pysytelty vuosikaudet samoissa lukemissa. Kuvassa 1 on liigan ja ykkösen yleisömäärien keskiarvot (runkosarja) vuosilta 1966-2007 (ykkösen osalta puuttuvat toistaiseksi tiedot vuosilta 2000-2003).

Ykkösen katsojamäärät ovat pitkän ajan tarkastelussa (vuodet 1973-1999 ja 2004-2007) laskevia, korrelaatiokertoimella ilmaistuna r = -0,52. Luku on laskettu keskiarvoista.

Myös pääsarjan yleisökeskiarvoista laskettu korrelaatio on negatiivinen -0,22. Monivuotinen katsojamäärien matalasuhdanne näkyy siten edelleen tilastoissa. Viime vuosina on jo päästy lähelle 1960-luvun huippulukuja ja jos nykyinen suuntaus jatkuu useamman vuoden ajan, niin tilastotkin kaunistuvat.

Kannattaa huomata, että keskiarvo on hyvin herkkä voimakkaasti poikkeaville arvoille. Niinpä esim. kaudella 2006 AC Oulun ja Atlantiksen välisen ottelun 4717 katsojaa saa ykkösen keskiarvokäyrän nousemaan. Jos tuossa ottelussa yleisöä olisi ollut esim. 2500 (mikä sekin olisi ollut kauden selvä yleisöennätys Oulussa), niin koko ykkösen keskiarvo olisi jäänyt alle kauden 2005 tason.

Liigan yleisömäärät tavoittelevat pitkän lamakauden jälkeen 1960-luvun keskiarvoja. Nousu on viime vuosina ollut nopeaa. Onko jalkapallo jälleen nousemassa suuren yleisön suosioon?

Nykyisessä nousuvaiheessa on mielenkiintoista tarkastella pudotusta, joka mestaruussarjan katsojamäärissä tapahtui tultaessa 1960-luvulta 1970-luvulle. Lasku näyttää alkaneen heti 70-luvun alussa. Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että todellinen lasku sattuu vasta 70-luvun loppupuoliskolle. Vuosikymmenen alun pudotus on seurausta lähinnä HJK:n kotiotteluiden yleisömäärien romahtamisesta: seura menetti muutamassa vuodessa tuhansia katsojia (kuva 2). Muualla maassa katsojakato tapahtui viiveellä muutamia vuosia myöhemmin. Kuva 2 osoittaa, että HJK:a lukuun ottamatta silloisten kärkijoukkueiden yleisömäärät eivät oleellisesti vähentyneet vielä 70-luvun alkuvuosina.

Kuva 2

Jalkapalloyleisön käyttäytymisessä tapahtui selkeä muutos 1970-luvun lopussa. Yleisökeskiarvojen vaihtelu lisääntyi ja keskiarvot asettuivat aiempaa alhaisemmalle tasolle. Lähivuodet näyttävät, voidaanko tuolle 30 vuoden jaksolle sanoa hyvästit. Kokeeko jalkapallo uuden nousun yleisölajina? Liigan keskiarvojen voisi silloin olettaa asettuvan vähintään sille samalle n. 3000 tasolle, millä ne olivat jo 1960-luvulla.

Ykkösen yleisömäärät ovat vakiintuneet tasolle, jossa ei merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen ole nähtävissä. Sarjan katsojamäärät riippuvat voimakkaasti sarjassa kunakin vuonna pelaavista seuroista. Voidaan tietenkin toivoa, että ykkösen määrätietoinen kehittäminen ja jalkapalloilun tason jatkuva nousu Suomessa alkaa vähitellen näkyä myös ykkösen yleisömäärissä